Olo on kuin maansa myyneellä. En saanut vieläkään läppäriäni. Varaosa ei ole tullut vieläkään, joten joudun vielä turvautumaan lainakoneeseen. Tämä tarkoittaa sitten sitä, ettei ole vieläkään kuvia. Tosin ei ole myöskään mitään valmista näytettävää. Olenpahan neuloskellut kauluria, josta tuleekin villapaita.
Olen neulonut villapaitaa oranssinsävyisestä Purosta (4 alinta kuvaa), jota tuntuu riittävän loputtomiin, sekä punaisesta Kaiku-langasta (josta en enää pidä yhtään, koska se on yksinään kovin sähköinen) Olen jo neulonut vartalo-osan ja molemmat hihat. Aloitin raglankavennukset, ja minun pitäisi olla kovin tyytyväinen saavutuksestani ja innoissani uudesta työvaiheesta - en kuitenkaan ole vaan olen levoton, huolissani ja turhautunut. Neulon kavennusosaa neljällä langalla eikä kanganvaihto suju yhtä jouhevasti kuin aiemmin. Langat kiristävät ja kuristavat neuletta juuri niin kuin epäilin pahimmassa tapauksessa käyvän.
Kaiken lisäksi minun pitäisi päättää pian, millaisen pääntien teen. Vaihtoehtojahan on monia: o-pääntie, v-pääntie, venepääntie ja poolokaulus. Mikä niistä olisi pukevin? Monikäyttöisyyskin pitäisi ottaa huomioon. Jos tekisin o-pääntien, voisin neuloa irtokaulurin lopuista langoista ja pitää kauluria villapaidan kanssa myös sisällä, mikäli olisi kovin kylmää. Venepääntie olisi kuitenkin helpompi toteuttaa. V-pääntie olisi pukevin, mutta sitä olisi myös ikävin neuloa. - Tällaisiin ajatuksiin neulomisintoni hyytyi ja pistin neuleen syrjään. Rupesin kaivelemaan käsityölehtiä ja nyt olen jäljentänyt muutamia kietaisumekon kaavoja, sillä minun tekisi mieli ommella itselleni jotakin kivaa ja keväistä. En kuitenkaan ole antanut itselleni lupaa ostaa itselleni uusia kankaita vaan minun pitää tulla toimeen kangasvarastoillani. Kankaissa vaan on se vika, että mieluisimpia kankaat ovat liian pieninä paloina riittämään kietaisumallisiin mekkoihin. Puseroiksi ne riittäisivät, joten joutunen sitten ompelemaan itselleni puseroita. Toinen vaihtoehto on etsiä niukempia malleja, kuten kotelomekon tapaisia malleja.
Korjausintoakin pitäisi löytää. Poistin aikoinaan ompelemastani musta-valkoisesta kietaisumekosta pussihihat, koska pidän niitä epämuodikkaina. Sitäpaitsi pussihihat eivät sovi minulle ollenkaan. Nyt pitäisi huolitella kädentiet ennen kuin kesämekkokeli alkaa. Tunnetusti en ole erityisen innostunut kököttelemään sisällä ompelukoneen ääressä kesähelteillä.
***
Oli minulla asiaakin.
Aikoinaan Strömsössä oli hauska spiraalitilkkumalli. Pistän ohjeen tähän talteen itselleni ja muille kiinnostuneille.
Jostakin syystä - kai siksi, että minulla on norjankielinen kirja, jossa esitellään sama tekniikka - olen ihastunut myös tähän tilkkutyötekniikkaan. Sitä nimitetään Strömsössä norjalaiseksi, ja ehkä se onkin. Tosin olen tavannut tästä tekniikasta myös englanninkielisiä ohjeita siellä täällä netissä.
Löysin myös parin vuoden takaisen jutun Kajsa Wikmanista Blogistaniassa. Harmi, ettei vanhoja ohjelmia voi vieläkään katsella netistä ihan vapaasti. Minulta nimittäin jäi ohjelma katsomatta aikoinaan.
Finn Quiltiin liittyminen on jäänyt useista aikomuksistani huolimatta. Tässä ihan lähellä (=asuinpaikkakunnallani) ei tunnu olevan aktiivisesti toimivaa kiltaa eikä minua yhtään ole huvittanut ajatus lähteä naapurikaupunkeihin. Jostakin blogista kuitenkin luin, ettei paikalliskiltaan kuuluminen olekaan välttämätöntä, joten viimeinenkin aikomisen este pitäisi olla selvitetty. Enää tarvitsisi kaivaa nettipankkitunnukse esiin ja lopulta täyttää liittymisilmoitus. Liityn viimeistään sitten, kun saan oman läppärini takaisin.
