Näytetään tekstit, joissa on tunniste Serkuspeitto/ Cousin Quilt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Serkuspeitto/ Cousin Quilt. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. elokuuta 2015

Inspiraatiota etsimässä 3 - Värien muokkaus (Adjustment)

Terveisiä merestä. Sinne häviää kaikenlaiset selänkolotukset ihan hetkessä, ja mieli virkistyy ihan huomaamatta. Vesi on ihanan lämmintä, parikymmenasteista, vaikka tänään tuulikin pohjoisesta, avomereltä niin, että suojaisan uimarantaan melkoiset aallokot. Eipähän pääse levä valtaamaan rantaa kovin äkkiä, kun vesi sekoittuu perusteellisesti. Tarkoituksenani on elvyttää uintiharrastukseni jälleen säännölliseksi talviuinniksi nyt, kun pääsin taas eroon väliaikaisista uintikielloistani.

Kokeilin erilaisia värinmuokkausmahdollisuuksia Sumopaintissa Adjustments/Säädöt -komennolla. Sainkin aika hauskoja värimuunnoksia ihan vain perusasetuksilla.



Valitsin gerberakuvastani kolmioversion. Säädin kuvaa eri tavoin niin, että välillä poistin edelliset värimuutokset. 





Brightens/Contrast (Kirkkaus/Kontrasti)
Kokeilin himmeää vähäistä kontrastia. 


Kuvat ovat pääasiassa kuvakaappauksia. Klikkaa kuvia isommaksi nähdäksesi säädöt ja lukemat. 



Color Balance (Väritasapaino) - Red offset (punainen siirtymä) eri asennoissa.  



 

Color Balance (Väritasapaino) Blue offset (sininen siirtymä) eri asennoissa.




 

Color Balance (Väritasapaino) - Green offset (vihreä siirtymä) eri asennoissa.





Color Temperature (Värilämpötila) Ylempänä kylmät värit, alempana lämpimät värit.








Curves (Käyrät)
Värejä voi säädellä myös käyriä muokkaamalla (Color Channels). Voit myös säätää värisävyjä valmiiksi (Preset Curves) 





Liukuvärikartta (Gradient Map). Ponnahdusikkunassa on valmiiksi erilaisia värisävy-yhdistelmiä, tässä yksi niistä, sini - harmaasävyinen. Liukukytkimien avulla voi säätää värejä tarkemmin. 

Yksi vaihtoehto serkuspeitoksi, jota rupean tekemään vuoden parin päästä T:lle. 




Hue, Saturation, Brightness (Värisävy, kylläisyys, kirkkaus)
Tässä liukukytkimet kohti kaakkoa. 








Desaturate (Mustavalkoinen)







Equalize Colors (Tasoita värit) 






Equalize Tones (Tasoita sävyt)





Negative (Negatiivi)







Posterize (Porrasta)







Posterize (Porrasta) - Grayscale 
(rasti ruutuun ponnahdusikkunan vasemmassa alakulmassa)

(Toinen vaihtoehto T:n serkuspeitoksi)






Threshold (Kynnys)




Muut kaksi Sumopaintia koskevat blogikirjoitukset löytyvät täältä:





torstai 23. heinäkuuta 2015

Tuumasta toimeen


Keskeneräinen serkuspeitto ensimmäiselle veljenpojalleni ja uusi lipastoni



Kasattuani tiistaina lipaston kuopukseni avulla ja täytettyäni lipaston laatikot tajusin jälleen selkeästi, että minulla on joko liian paljon roinaa tai liian vähän säilytystiloja tärkeille tavaroilleni - tämä taitaa olla makukysymys, omasta mielestäni kaikki roina on hyvin tarpeellista, vielä joskus tarvitsen niitä kaikkia.

Joka tapauksessa, en pääse yli enkä ympäri siitä, että tarvitsen vielä seinähyllyn saadakseni kaikki ompelutarvikkeeni kauniisti järjestykseen ja käden ulottuville. Minua kuitenkin jarruttaa yksi puute taidoissani: en ole koskaan porannut reikiä betoniseinään, ja ajatuskin ekasta kerrasta pelottaa ihan vietävästi. Kiertääkseni ongelman olen kehitellyt mielessäni jos jonkinlaista ratkaisua, jolla voisin kiertää poraamisongelman. Kaikki keksimäni hyllyratkaisut puolestaan verottavat kallisarvoista työpöytätilaa, mikä puolestaan ei sovi minulle millään tavalla. Tässä nyt sitten keräilen rohkeutta uskaltautuakseni jyyryyttelemään reikiä seinään.

Onneksi aina voi kuitenkin ommella. Eilen (keskiviikkona) sain vihdoinkin kaivettua ompelukoneen taas esille ja surautin kasaan puolet veljenpojalleni viime kevääksi tarkoitetusta tilkkutäkistä. Olin aloittanut peiton kasaamisen hyvissä ajoin viime kesänä sillä ajatuksella, että kerrankin lahja valmistuisi ajallaan veljenpojan valmistujaisiin. Vaan kuinkas kävikään! Peitto on yhä keskeneräinen! Saan sen kuitenkin valmiiksi melko nopeasti, sillä tarvittavat tilkut leikkasin valmiiksi ja pistin talteen laatikkoon, joka myöskin on tallessa. Itseasiassa minulla on kaikki käden ulottuvilla, kunhan rupean vaan ompelemaan.

Tästä serkuspeitosta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä, täällä ja täällä. Olen aikoinaan  - olisikohan joskus 90-luvulla, kun aloitin tilkkutyöharrastukseni - päättänyt valmistaa kaikille lasteni serkuille tilkkupeitot, ja tätä itselleni antamaani lupausta tässä lunastelen pikku hiljaa.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Uudet ideat painavat päälle, vaikka keskeneräisiä töitä olisi yhä vaikka muille jakaa


 Pitänee täydentää edellisen postauksen kolmioiden ompelemisohjeita muutamalla kuvalla. 
Tässäkin kuvassa on  ongelmakohta, joka on ratkaistavissa ratkojan avulla. 
Teen lisäyksen ohjeesen sitten, kun olen ommellut kaitaleita yhteen ja ottanut siitä valokuvia. 



Olen hiljalleen ommellut uusimman serkuspeiton kolmiotilkkuja kaitaleiksi. Enää oikea alareuna puuttuu. Epäröin hieman, sillä minulla ei ole aavistustakaan, kuinka leveä peitosta olisi tulossa alkuperäissuunnitelmieni mukaan. Pitäisi ommella muutama tilkkukaitale yhteen, jotta voin laskea lopullisen leveyden. Pituuteenkin tilkkukaitaleiden yhdistäminen vaikuttaa saumavarojen verran. Tällä työllä ei oikeastaan ole kiire, mutta haluaisin sen pois roikkumasta seinältäni. Luultavasti ompelen tilkkupinnan valmiiksi ja pistän sen odottamaan rauhallisempia aikoja, jolloin ehdin tikkaamaan lisäämään reunakaitaleen.





Noin 77 afrikkalaista kukkaa


Olen myös virkannut lisää sinisiä afrikkalaisia kukkia äitini lahjapeittoon. Laskin, että minulta puuttui 77 kukkaa. Muutamasta puuttuu viimeinen kierros ja sitten pääsen sommittelemaan peittoa. Sitten pitää virkata puuttuvat kukanpuolikkaat ja ommella nekin reunoihin ennen kuin pääsen virkkaamaan reunuksen ja siistimään viimeiset langanpäät. Olen kyllä virkannut langanpäitä kukkien sisään, mutta vielä voisin pujotella niitä virkkauksen sekaan ja sitten leikata ylimääräiset pois. Tavoitteeni on saada peitto valmiiksi juhannukseen mennessä.

Kaiken tämän lisäksi päässäni kihisee ideoita. Toiselle veljentytölle (N2) olen löytänyt yhdestä tilkkukirjasta kivan mallin, jota ideoin omien mieltymysteni mukaan. Siitä sitten aikanaan. Hänen sisarelleen (N1) ja hänen puolisolleen (H) sitä vastoin oli vaikeampi keksiä mitään kivaa mallia. Aluksi ajattelin jotakin aivan ultramodernia, mutta mielikuvitus ei vaan raksuttanut. Tuntui jatkuvasti siltä, että joku muu oli jo ehtinyt keksiä kaiken, mikä miellyttää silmiäni. Sitten luin Facebookista, että N1 on kiinnostunut 20-luvun puvuista. Siinä se sitten oli! Art decosta löytäisin kaikkea kivaa, ja löysinkin ihanan pienen viuhkakuvion, jota muuntelemalla saan kivan blokkimallin. Todennäköisesti pääsen kokeilemaan paperimallineen käyttöä (paper piecing) ja pääsen puhelinluettelosta vihdoinkin eroon.


perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kolmioiden ompeleminen pinnaksi

Yleisin tapa ommella kolmioita tilkkupinnaksi lienee ommella kolmiot riveittäin vaakasuoraan yhteen. Netissä on useita ohjeita, miten tämä kannattaa tehdä, jotta kolmioiden kärjet kohdistuvat kauniiksi, mutta linkitän nyt Sassy Quilterin ohjeeseen. Ohje on hyvä ja selkeä ja mukana on paljon kuvia.

En tiedä, kuinka yleistä on ommella kolmiot 45 asteen kulmassa vinottain, diagonaaliin. Salmiakkiruutuja ommellessani mielistyin tähän tapaan, koska pystyin parhaiten hahmottamaan tilkkupinnan kuvion. (En piirtänyt tilkkupinnasta mallia vaan suunnitelmat olivat ja elivät mielikuvituksissani.)


Tässä on lähtötilanne: tilkut "suunnitteluseinälläni" nuppineuloilla kiinnitettynä.





Aloitan tilkkujen yhdistämisen ylhäältä vasemmasta laidasta.







1. tilkkujono silityslaudalla. 


1. tilkkujono seinällä. 



Mutta aloitetaanpa ihan alusta: 




Kokeeksi yhdistän joitakin tilkkuja riveittäin (perinteisesti).
Tilkkuja yhdistäessä ei kannata säästellä nuppineuloja. 
Kulmat pitää kohdistaa huolellisesti.




Muista saumanvarat. 
Tilkkutyöjalasta on paljon apua.











Tämän jälkeen rivit voidaan yhdistää. 
Muista kohdistaa kulmat. Käytä nuppineuloja.







Kolme tilkkua yhdistetty riviksi. 
Huomaa yläkulmien tarkka kohdistus. 
Tilkkujen nurjalta puolelta pilkottaa korvat, jotka on syytä tasoittaa leikkurilla tai saksilla. 

Toisen rivin tilkut ommellaa yhteen samoin kuin ensimmäisen rivin tilkut. Tässä vaiheessa voi myös vaihtaa tekniikkaa, kuten minä tein - tilkkujonojen yhdisteleminen alkaa. 





 Vinoneliö eli timantti (diamond).
Silitä saumanvarat riveittäin ja jonoittain 
vuorotellen oikeaan ja vasempaan kohdistamisen helpottamiseksi. 



Ensimmäisen jonon kokoamista. 








                                            Ensimmäinen tilkkujono silitettynä silityslaudalla.






Toinen tilkkujono silityslaudalla. 




2. tilkkujono on miltei valmis. Vain yksi tilkku puuttuu jonon yläpäästä. 



1. ja 2. tilkkujono seinällä vierekkäin. 
En ole tasoittanut rivejä enkä ommellut niitä vielä yhteen.



Tällaista on tilkkujonojen yhdistäminen - ei erityisemmin vaikeaa. Kulmienkin kohdistaminen on ihan yhtä helppoa kuin riveittäin ompeleminen. Tässä kuitenkin välttyy ylettömän paksujen saumakohtien ompelemisen. Tässä on hyvin tärkeää saumanvarojen silittäminen vuorotellen oikealle ja vasemmalle.








Vielä kaksi vinkkiä. 










Ommellessasi kolmioita vinoneliöiksi (vastaa kolmiorivien yhteen ompelemista) kohdista kolmioiden kaikki kulmat yhteen. Käytä tarvittaessa nuppineuloja. Tässä on tapaus, joka ommellessa lipsahti vinoon ja jouduin purkamaan saumaa jonkin verran lopusta. Korjaaminen kannatti, sillä sain näistä kolmioista kauniin vinoneliön.









En ollut kolmioita leikatessani huomannut kangaskaitaleen epätasiaisuutta. Huomasin sen kuitenkin silmämääräisesti kolmioiden kulmia kohdistaessani. 





Vino reuna on havaittavissa myös kolmioviivaimen avulla. 


Tässä tarvitaan leikkuria joko ennen ompelemista tai ompelemisen jälkeen. 


Tuloksena on siisti vinoneliö. 




Ja vielä kolmas kaupan päälle: Muista silittää kaikki ompelemasi saumat. Joka kerta ennen kuin ompelet jotakin uutta päälle. 



Jäikö jotakin epäselväksi? Kysy, jos jäi. Vastaan kysymyksiinne mielelläni. Olisi kiva lukea myös kommenttejanne. Neuvon mielelläni omien kykyjeni mukaan. Kysymyksenne ja kommenttinne voivat myös auttaa minua muokkaamaan tätä postausta entistä havainnollisemmaksi. 


Oli muuten yllättävän vaikea laatia ohjeita asiasta, jonka tuntee kuin omat taskunsa. Ja siinäpä se pulma onkin: miten saada esitettyä asiansa tarpeeksi selkeästi ja yksityiskohtaisesti olematta kuitenkaan pitkästyttävä. 





Myös suunnitelmat on tehty muutettavaksi





Näin saadaan serkuspeitto 3: Tarvitaan pino kolmioita, kaavapaperia, maalarinteippiä, nuppineuloja ja jokin satunnaisesti netistä valittu sudoku.

En sitten ruvennutkaan valmistamaan punaista salmiakkiruutupeittoani. Olen leikellyt serkuspeittoprojektista yli jääneitä 15 cm leveitä kaitaleita kolmioiksi ja pinonnut ne tyhjään kenkälaatikkoon odottamaan aikaa parempaa. Kolmiot rupesivat kuitenkin huutelemaan laatikostaan haluavansa lisää kavereita, ja ommeluksikin ne halusivat tulla. Jokin pieni lastenpeitto vaikka, jotta saisin verryteltyä ompelutaitojani pitkän tauon jäljiltä ennen kuin syöksähdän hieman vaikeamman serkuspeittomallin kimppuun - näin selitin itselleni haluttomuuteni tehdä Salmiakkiruutuja valmiiksi.

Ei siis hotsittanut yhtään palauttaa mieleeni, mitä halusin Salmiakkiruuduista. Ei sitten auttanut muu kuin silittää ja leikellä kolmioiksi pieni pino sini- ja vihreäsävyisiä sekä myöhemmin myös mustaa ja harmaata kangasta.




Minun on tehnyt mieli myös sovitusseinää. Niinpä vetäisin maalarinteipillä yhdelle seinälle kaavapaperia kokeeksi ja rupesin sijoittelemaan kolmioita riveihin ja jonoihin satunnaisesti valitsemani sudokuruudukkoa mukaellen. Pistin kolmioit varovaisesti nuppineuloilla kaavapaperiin ja tarkastelin aikaansaannostani. Tuumasin, että voisin oikeastaan tehdä toisen serkuspeiton veljenpoikani veljelle. (Selvennykseksi mainittakoon, että minulla on kaksi veljeä, joista toisella on poikia ja toisella tyttäriä.)



En tykännytkään raidallisesta kankaasta. Sen korvasin mustilla kolmioilla. Myös osan valkoisista kolmioista korvasin harmailla saadakseni peitosta miehekkäämmän. Nyt rupesi näyttämään paremmalta.

Kevyet kolmiot eivät kauan pysyneet paikoillaan vaan yksi toisensa jälkeen rupesi repsottamaan ja muutamia putoili lattiallekin. Minulla onkin kiire ommella kolmiot ensin vinoneliöiksi ja sitten hieman pitemmiksi kaitaleiksi, jotka yhdistän tilkkupinnaksi, mutta siitä seuraavassa postauksessa hieman tarkemmin. Tulee liian pitkä kirjoitus, jos laitan kaiken tähän samaan.