maanantai 13. toukokuuta 2013

Inkscape tilkkutyösuunnittelutyökaluna






Ensimmäinen tilkkutyöharjoitukseni Inkscapella. 
Ensimmäisenä tilkkublokki ja toisena tikkutyöpinta.
Tarvitsen vielä jonkin verran harjoitusta saadakseni käyttövarmuutta. 


Näköjään kannattaa avata suunsa jälkikasvun kuullen milloin minkin asian vuoksi. Istuskelin vielä aamiaspöydässä ja laskeskelin huvikseni, kuinka monta neliö- ja kolmiokomboa vielä tarvitsisin vihreään tilkkutyöhön. Samalla tulin valitelleeksi, kuinka kalliita tilkkutöiden suunnitteluun tarkoitetut ohjelmat ovat.

Nuorempi poikani tiesi heti, että Inkscapella tilkkutyön suunnittelukin onnistuisi melko näppärästi. Inkscape on ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva piirustusohjelma, jonka saa näppärästi netistä. Sitäpaitsi ohjelma on jo valmiiksi läppärissäni nuorimmaiseni jäljiltä. Annoin hänen asentaa sen läppärilleni viime kesänä ajanvietteeksi yhteiselle sukulaisreissullemme.

Poikani piirsi kädenkäänteessä ohjelmalla vihreän tilkkublokin ja sen jälkeen hän käänteli ja väänteli näppärästi blokkeja erilaisiin asentoihin, mikä teki minuun suunnattoman vaikutuksen. Enää minun tarvitsee opetella ohjelman käyttöä oppiakseni yhtä näppäräksi. Onneksi on avulias tukihenkilö omasta takaa, jollei heti rupea sujumaan niin kuin minä haluan.


14.5.2013


Harjoitukset Inkscapella jatkuvat. 

Tällaisen reunakaitale-ehdotelman sain aikaiseksi



Ja mitä tulee tilkkulaskelmiin, josta matkani Inkscapen saloihin alkoi, niin tällaisiin lukemiin päädyin:


Vihreä tilkkupeitto

koko noin 200 cm x 240 cm

  • blokki 35 cm x35 cm - saumanvarat


Yhteen blokkiin tarvitaan:

Neliöt:
-          1 tummanvihreä
-          3 vaaleanvihreää
-          3 oikein vaaleanvihreää

Kolmioneliöt:
-          8 vaaleanvihreää + keskivihreää
-          2 keskivihreää + tehosteväri


a-vaihtoehto:

-keskellä 5x6 blokkia = 30 = 170cm x 204 cm
- reunassa leveä reunakaitale (noin 15 cm) >  peitto 200 cm x 234 cm


b-vaihtoehto:
-          keskellä 6 x 7 blokkia = 42 blokkia  =  noin 204 cm x 238 cm
-          reunassa kapea reunakaitale (n. 2 cm)


10 blokkia valmiina. 

Vielä tarvitsee ommella

a-vaihtoehto: 20 blokkia

neliöt:
20 tummanvihreää
60 vaaleanvihreää
40 oikein vaaleanvihreää

kolmioneliöt:
160 vaaleanvihreä + keskivihreä
40 keskivihreä + tehosteväri

+ reunakaitaleen osat

b-vaihtoehto: 32 blokkia

neliöt:
32 tummanvihreää
96 vaaleanvihreää
64 oikein vaaleanvihreää

kolmioneliöt:
256 vaaleanvihreä + keskivihreä
64 keskivihreä + tehosteväri




lauantai 11. toukokuuta 2013

Vihreä tilkkupeitto ja arkeologisia kaivauksia ompelukoneen tienoilla


Muistatteko tämän laatikon?




Olipa kerran vihreä sohva (paria tämän nojatuolin kanssa), joka mielestäni tarvitsi tilkkupeiton suojakseen. 90-luvun loppupuolella ostelin vihreitä kankaita ja paloittelin niitä kolmioiksi ja neliöiksi. Sen jälkeen ompelin paloja yhteen ja vielä yhteen, joista sain isoja blokkeja, noin 35 cm kanttiinsa. Halusin saada pian valmista ja ompelin isot vihreät sohvatyynyt samalla kun valmistelin peittoa.



Blokin malli piirrettynä. 
Kolmiot on väritetty oranssilla, vihreällä ja punaisella.
Näköjään olen tiennyt jo silloin pikatekniikan, jolla olisi saanut kauniita kolmioita. 
Jostakin syystä en kuitenkaan ole käyttänyt sitä. 
Olisinkohan ehtinyt silputa kankaat ensin? 


Blokin olen piirtänyt ja värittänyt millimetripaperille, mutta mallin alkuperää en enää muista. Ehkä se on peräisin Mirja Muurisen  tilkkutyövideosta, jonka löysin kirjastosta samoihin aikoihin, kun idea vihreästä tilkkutyöstä syntyi.

Jälleen ilmaantui jotakin muuta. Vihreää sohvaa ei enää ole elämässäni ja isot sohvatyynytkin hiutuivat vähitellen rikki, mutta keskeneräinen tilkkutyö on yhä. Mielestäni blokki on ollut aivan mahdoton, ja olen miettinyt, miten asettelisin ne ja millaiset kaitaleet laittaisin blokkien väliin saadakseni järkevän näköistä tilkkupintaa. Eilen sitten heitin tilkut lattialle ja pyörittelin niitä hetken.




Siinä se on -  miltei valmis tilkkupinta. 
Kymmenen valmista blokkia, vielä 32 puuttuu.


Jos joskus kyllästyn joulunpunaiseen, voin leväyttää jotakin vihreää sängynpeitoksi. Ensin pitää kuitenkin ommellls lisää blokkeja. Valmiina on kymmenen ja vielä tarvitsen enintään 32 blokkia lisää. Jos päätän tehdä erillisen reunuksen, tarvitsen blokkeja vähemmän.


Arkeologiset kaivaukset ompelukoneen tienoilla jatkuvat yhä hitaasti mutta varmasti. Päätin järjestellä kaikki tavarat niin hyvään järjestykseen, ettei moista sekamelskaa pääse enää syntymään.

Rupesin jälleen tikkaamaan poikani tilkkupeittoa. Sekin on ollut keskeneräisenä ainakin viisi vuotta ja ansaitsee tulla tehdyksi valmiiksi. Sitä taas ei voi estää muu kuin yhä kipeytyvät sormenpääni. Nahan parkkiintumista on kuitenkin havaittavissa, joten myös tämä työ edistyy vähitellen.






sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Tubular Strip Piecing - putkitekiikkaa

Mielestäni tilkkutöiden tekemisessä on roskien syntyminen on melkoinen ongelma*). Niinpä etsin jatkuvasti tekniikoita, joilla hukkapalojen syntyminen voidaan minimoida. Rita Hutchensin putkitekniikka on mielestäni mainio.

Muita hänen videoitaan YouTubessa.


*) Viimeisimmän Taito-lehden mukaan ihmiset tuottavat keskimäärin yhdeksän kiloa kangasjätettä vuosittain, mikä on mielestäni kauhistuttava määrä.

Kolmioita, kolmioita

Kolmioita pikatekniikalla Eleanor Burnsin tapaan.

Lisää kolmioita.

Ja kolmas.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Kaunokaiseni




Kaunokaiseni, ihanaiseni, muruseni. 

Olen siivoillut ja järjestellyt siellä täällä, erityisesti työpisteessäni päästäkseni taas sotkemaan - ei kun ompelemaan. Ompelukoneeni on hautautunut työpöydällä epämääräisen roinakasan alle ja olen kaivellut sitä sieltä esille.

Ostin kaunokaiseni näköjään joulukuussa 2006. Oman, uuden, ompelukoneen saaminen oli suorastaan yhtä juhlaa. Olin siihen asti ommellut milloin milläkin vempaimella: lapsena poljettavalla Husqvarnalla (jollakin tällaisella), joka oli kyllä ihan hyvä kone, jos vertaa siihen sähkökäyttöiseen 60-luvulta peräisin olevaan Husqvarnaan, jonka sain käyttööni joskus 80-luvun lopulla. Sekin olisi ollut ihan hyvä peli, koristeopeleet, lisäosat ja kaikki, ellei paininjalan pidike olisi vemputtanut puolelta toiselle niin, että saumat tulivat väkisinkin kieroon, vaikka kuinka suoristelin paininjalkaa ommellessani. Kaiken lisäksi kone tärskäytti sähköiskun toisinaan. Ei siihen auttanut huollot, ei mitkään.

Kesti tosiaankin vuosikausia, ennen kuin olin sitä mieltä, että ansaitsen oman koneen. Käytin siihen senvuotiset veronpalautusrahat ja yhä olen sitä mieltä, että parempaa sijoituskohdetta en olisi rahoilleni voinut keksiä. Siinä on kaikenlaiset herkut, joilla tilkkutöiden tekeminen onnistuu vaivattomasti, kuten yläsyöttäjä ja tikinvakauttaja ja vapaatikkausmahdollisuuden. Kaikkia mahdollisuuksia en edes ehtinyt testaamaan ihan tuoreeltaan ja toisia taas en ehtinyt oppimaan (esim. vapaatikkausta). Sitten ilmaantui kaikenlaista muuta puuhaa ja ompeleminen jäi syrjään vuosiksi.

Nyt olisi sitten tarkoitus aloittaa ompeleminen pitkästä aikaa. Koska en ehtinyt perehtymään kaikkiin koneeni hienouksiin, minun pitää opetella ne nyt. Ompelukoneen mukana tuli CD-rom, jota en koskaan ole katsonut enkä varmaan koskaan näekään sitä. Ostaessani ompelukoneen silloinen tietokoneeni ei jaksanut pyörittää romppuja. Nykyisessä läppärissäni ei enää ole romppuasemaa. (Pitihän minun testata, mahtuisiko romppu sittenkin DVD-asemaan. :D)  Onneksi on kuitenkin netti olemassa. Löysin Berninan kotisivuilta ja YouTubesta useita opetusvideoita, joita olen katsellut ihan mielikseni. Videoista näkee, mitä kaikkia näppäriä lisäosia koneeseeni on saatavilla. Joitakin voisin harkita ostavani. Ensin kuitenkin katselen filminpätkät uudelleen arvioidakseni, pohjautuuko ostohaluni ihan oikeaan tarpeeseen vai jostakin muusta, kuten siitä, että aina on kiva saada uusia leluja.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Kankaanpujottelua

Muistan, kun koulussa teimme paperipujottelutöitä. Pujottelimme paperisuikaleita toistensa lomaan vaaka- tai pystysuoraan.

Myös kangasta voi pujotella samalla tekniikalla. Jos kaipaa lisää haasteita, esimerkiksi pujottelukulmaa voi muutella mieleisekseen. Voi myös vaihdella värejä ja sitä, kuinka monta "loimikaistaletta jättää ylös tai alas.

Video aiheesta. Oikeastaan tässä videossa Rami Kim esittelee omaa kirjaansa aiheesta, mutta myös pujottelutekniikasta saa jonkinlaisen käsityksen.

torstai 2. toukokuuta 2013

Täysvinon kaitaleen leikkaaminen

Täysvinon kaitaleen leikkaaminen voi tuntua työläältä, mutta onneksi siihenkin on joitakin niksejä.

Tässä videossa (YouTube) neuvotaan, kuinka vinonauhan tarve lasketaan ja miten nauha kannattaa leikata.

Tässä videossa (MissouriQuiltingCo) neuvotaan, kuinka jatkuvan täysvinon nauhan leikkaaminen onnistuu putkitekniikan avulla.


5.5.2013

Kuinka leikkaan kaksi vinokaitaletta kerralla - ei ompelemista, ei ommelviivan piirtämistä. Tästä tykkään.

Taikasienellä puhdistin mä sen

Ei pitäisi varmaankaan touhuta niin paljon.

Tikkasin pikkupeiton loppuun eilen illalla. Sormenpäät ovat aivan hellinä eikä tee mieli tikata käsin vähään aikaan. Peitto kuitenkin valmistuu vähitellen.

Tänään löysin sattumalta peiton väreihin sopivaa reunakaitaletta valmiiksi silitettynä ja kahtia taitettuna. Olen varmaankin leikannut kaitaleen jotakin muuta tilkkutyötä varten, mutta en enää muista, mihin niistä kaikista keskeneräisistä, ja väliäkö tuolla. Pääasia, että saan yhden valmiiksi.

Pudotin vahingossa silitysraudan lattialle raivatessani tilaa olohuoneen lattialle päästäkseni leikkaamaan peiton reunat suoriksi. Tietenkin kuuma silitysrauta tipahti lattialle. Ja totta kai rauta tipahti muovipussin päälle (roikkui hetkeä aikaisemmin silityslaudan alla roskapussina). Minä siinä pelastamaan silitysrautaa ja manaamaan, että pitääkö nyt sitten ostaa uusi rauta. Vastahan ostin tämän pari vuotta sitten, käytännöllisesti katsoen miltei käyttämätön siis. Hankasin enimmät töhryt jollakin puuvillakankaan palalla, mutta raudan pohja näytti ihan hirveältä. Keittiössä sitten hankasin kostutetulla taikasienellä raudan puhtaaksi.

Vielä pitäisi raivata työpöydälle ompelukoneen ympärille tilaa päästäkseni ompelemaan kaitaleet peittoon. Tuumsin kuitenkin, että lepäilen tämän illan, etten vain aiheuta pahempia onnettomuuksia.

Olen kaiken muun ohella etsinyt erilaisia kassiohjeita saadakseni vinkkiä, millainen ihanteellinen leikkuualustan ja viivainten säilytyspussukka olisi. Tahdon, että siinä on paljon säilytyslokeroita ja taskuja ja se olisi niin tukeva, ettei minun tarvitse pelätä alustojen tai viivainten särkymistä. Tahdon myös, että säilytyskotelon, -pussuka, mikä lie, tarvitsee pitkän vetoketjun avautuakseen pohjaan saakka. Kankaat minulla on jo, samoin koviketta ja liimaharsoa, jolla todennäköisesti kiinnitän hässäkän keskenään. Vielä tarvitsen tarpeeksi pitkän vetoketjun tai vetoketju(t) (yhteensä vaatimattomat 170 cm) ja tarranauha puuttuvat.

Mahdollisia ongelmakohtia:
- löytyykö tarpeeksi pitkää vetoketjua vai joudunko korvaamaan sen tarranauhalla?
- kuinka saan säilytyslaukusta tarpeeksi jämäkän?
   -- riittääkö enstex + liimaharso + jämäkkä kovike+liimaharso+ tukeva puuvillavuori vai tarvitaanko sittenkin vielä vaneria taustakappaleeseen ja pohjaan
  -- voisiko valaanluista tms. olla apua tässä projektissa?

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kaleidoskooppiblokki

En ole koskaan tehnyt kaleidoskooppia, vaikka minulle onkin kertynyt aika monta kangasta, jotka sopisivat tähän.

Tässä videossa neuvotaan, miten kaleidoskooppi tehdään: ohjeet kuvion valitsemiseksi, leikkaamiseksi ja ompelemiseksi ovat selkeitä ja johdonmukaisia.

Lisää kaleidoskoopintekovideoita löytyy täältä.

Kankaan asettelu leikkaamista varten.


Stack-n-Whack  - ja Bethany Reynolds Kaye Woodin tilkku-tv:ssä.

Scrappy Twisted Triangles Quilt - pikatekniikoita

Scrappy Twisted Triangles Quilt -video


Videolla näytetään melko näppärä tapa tehdä vinoneliöitä (kummallisia kolmioita) nopeasti. Tässä neuvossa jää tilkkuja tähteeksi. 

Vielä näppärämpää olisi ommella molemmat kangassuikaleet putkeksi*) molemmista laidoistaan. Näin saisi leikattua pelkkiä vinoneliöitä eikä tähteitä jäisi lainkaan.

*) Tässä ja tässä MissouriQuiltCo:n videossa valmistetaan vinoneliöitä käyttämällä useita kangassuikaleita. Mielestäni tätä putkitekniikkaa voi soveltaa myös Twisted Triangles -tekniikkaan. Vielä kolmaskin video, jossa on käytetty putkitekniikkaa.


Lisäys: Tässä videossa on käytetty putkitekniikkaa kummallisten kolmioiden tekemiseen. 

Tilkkutyön konetikkausvideoita YouTubessa

Sormenpääni ovat hieman hellinä eilisestä käsintikkauksesta. Niinpä minulla ei ollut kiirettä jatkaa työtä heti aamutuimaan, vaikka enää onkin ainoastaan muutamia tikkausrivejä jäljellä. Sitten on tietenkin reunuksen lisääminen, mutta sen hoidan osittain ompelukoneen avulla.

YouTube on pullollaan täynnä mainioita opasvideoita. Tikkaamiseen löytyy ohjeita aloittelijoille, kuten esimerkiksi tämä Wendy Butler Bernsin video, jossa käytetään tikkaamisen apuna yläsyöttäjää (walking foot). Tästä on pienen klikkauksen takana pääsy muihin Craftsy'n videoihin, joista näyttää löytyvän neuvoja laidasta laitaan.

Pientä salapolisityötä tekemällä taas on pääsy muihin Wendy Butler Bernsin tikkausvidoihin!

Pidän myös Leah Dayn Free Motion Quilting Project -videoista.  Näissä riittää katselemista vähäksi aikaa. :D