lauantai 19. heinäkuuta 2014

Ufoja ja uusia käsityösivuja blogiin


Käsityörintamalle ei kuulu oikeastaan mitään uutta, sillä olen pakertanut keskeneräisten töiden kimpussa. Hiki on virrannut, kun olen yrittänyt tikata käsin sinistä esikoisen peittoa. Käsin tikatessa majottaudun sängylle läppäri seuranani ja olen puolittain peiton alla. Hiki virtasi silloinkin, kun ompelin ompelukoneen avulla kasaan Salmiakkiruutuja-peiton etuosaa. Tietysti helle tuo omat rajoitteensa, mutta oli siinä mukana tuskanhikeäkin, kun yritin saada punaisen taustakankaan taipumaan tahtoni alla epäsymmetrisen vasemman alakulman kohdalla.

Olen lisännyt blogiini uusia sivuja. Toisella sivulla on nimensä mukaan  muita käsitöitä (kuin tilkkutöitä). Toinen sivu sai nimekseen Tilkkuilutarvikkeita. Sinne kerään tilkkuiluun liittyviä linkkejä. Olisi näköjään aika ruveta hyödyntämään nettikangaskauppjen tarjontaa. Kävin nimittäin torstaina Eurokankaassa ja totesin senhetkisen tikkutyökangastilanteen aika onnettomaksi - täällä mainitsemani kassialennus taas oli melkoisen masentava. Havaintoni ovat torstailta enkä tietenkään voi tietää, miten ihania kankaita oli tarjolla maanantaina, ihan alussa.

Minun piti äkkiä heittää sivulle nettikangaskauppoja ja ruveta sitten tekemään ihan muuta. Toisin kuitenkin kävi. Sain pari vaivaista linkkiä kasaan, sillä minun oli ihan pakko ruveta netti-ikkunaostoksille. Selasinkin miltei kaikki tilkkutyökankaat läpi. Hyvä, että en kuitenkaan ruvennut ostoksille. Teki mieli tehdä runsaasti heräteostoksia, mutta maltoin kuitenkin mieleni vielä. Tein kiltisti ostoslistan ja palaan asiaan sitten, kun pahimmat mieliteot laantuvat. 

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Margaret Miller Presents Easy Pieces




(Linkki Youtubeen: https://www.youtube.com/watch?v=rlso_25BzZY)



Illalla - ei kun yöllä! - muistin, että omistan  Margaret Millerin Easy Pieces - Creative Color Play with Two Simple Quilt Blocks. C&T Publishing, 1998.

Muistan, että kun sain kirjan käsiini joskus vuosituhannen vaiheessa, pidin kirjaa modernina ja hyvin kiinnostavana. Kirja on yhä - yli kymmenen vuotta myöhemmin - moderni ja kiinnostava. En yhäkään pidä amerikkalaisten tavasta tunkea violettia ja joulunpunaista samaan työhön vierekkäin. Margaret Milleriä googlaillessani löysin hänen kotisivunsa (jota en kuitenkaan uskalla linkittää tähän, ettei Chromen haittaohjelmatorjuntayksikkö pillastuisi*)) sekä tämän Youtube-filmin.

Tässä olisi kuitenkin ratkaisu Art Deco -suunnitelmilleni, joista kirjoitin jokin aika sitten.



---

*) Vaikuttaa siltä, että joidenkin tilkkutaiteilijoiden hylätyty kotisivut ovat varsinaisia haittaohjelmapesiä. Arvailen tässä itsekseni, kumpi yleensä tulee ensin: kotisivujen hylkääminen vai haittaohjelmat. Haittaohjelmien olemassaolo on melkoisen tuskallista minun kaltaisille linkittäville bloggaajille. - Ei siis linkittämistä sivuilta, josta WOT ei ole ihan varma.


Craftsy-craftsy-craftsy

Nyt se sitten tapahtui: hurahdin Craftsy'iin.

Eilen loin tilin Craftsyyn ja tilasin ensimmäisen - ilmaisen! - tilkkutyöoppituntini, Elisabeth Hartmanin Creative Quilt Backs, jossa neuvotaan, miten tehdään supermuodikas "scrappy back". Tosin tuonkin tiesin ennestään; teinhän serkuspeiton takakappaleenkin tilkuista ihan oman pääni mukaan. Sitäpaitsi Betsy käyttää tuumanmittoja, eikä niistä ole apua kangaskauppaan mennessä. Ihan itse pitää laskea kankaanmenekki. Hauskinta oppitunneissa on muiden tilkkuilijoiden kysymykset ja kommentit.

Kohta aion katsoa ohjelman uudestaan. Ja ihan varmasti tilaan sieltä vielä jonkin kurssin - tai oikeastaan monta kurssia - itselleni.




perjantai 11. heinäkuuta 2014

Kertaus on opintojen äiti: värioppia ja vähän muutakin jutustelua

Eilen pistin blogini hetkeksi lukkojen taakse blogisiivouksen ajaksi.

Kankaiden valinta tilkkutöihin joko onnistuu tai ei onnistu joko värien tai kuosien suhteen. Sama koskee muitakin käsitöitä. Värisilmää voi kuitenkin kehittää, ellei ole sattunut saamaan syntymälahjana absoluuttista värisilmää. Värioppia voi opiskella. Kuvia voi ihan vain katsoa ja yrittää löytää sen jujun, mikä yhdistää tai erottaa siinä olevat värit (ja muodot). Voi myös miettiä, miten ne vaikuttavat katsojaan yhdessä ja erikseen.

 Jos on sattunut nukkumaan koulun kuvaamataidon tunneilla, ei hätä ole tämännäköinen. Värioppia käsitteleviä artikkeleita löytyy kirjoista ja netistä.

Sew mama sew -blogista löysin postauksen kankaiden värisävyjen valinnasta.
(http://www.sewmamasew.com/2014/07/essential-guide-to-modern-quilt-making-series-principles-of-color/ . Tämä pitää tutkia perusteellisesti.

Myös kuosien yhdistämistä ja sommittelua toimivaksi kokonaisuudeksi voi opetella. Mistä päästäänkin sitten ajatukseen, kuinka omistajansa hylkimä rumiluskangas saattaakin näyttää oikeassa ympäristössä suorastaan kauniilta.

Tästä on ollut puhetta mm. Tilkunviilaajan blogissa ja muuallakin olen löytänyt mainintoja tästä. Pisimmälle tämän ajatuksen ovat vieneet tilkkuilijat osallistumalla Ugly Fabric -kaltaisiin haasteisiin (http://inthebaguglyfabricquiltchallenge.blogspot.fi/ ). Mutta ei tästä nyt tämän enempää. Keittiö pitäisi siistiä ja sämpylätkin ovat loppuneet. Saa nähdä, haluanko kuitenkaan ruveta leipomaan tässä helteessä.


Työpöytäni ilman ompelutarvikkeita.
Valmistin työpöydän puutavaraliikkeessä mittoihin sahatusta tammisesta työtasosta.
Hioin, petsasin ja vahasin pöytätason ennen valmiiden jalkojen ruuvaamista paikoilleen. 



Ompelu- ja työnurkkauksen sisustamissuunnitelmat eivät edisty vieläkään toiminnan tasolla, sillä en halua tehdä hutihankintoja. Kunhan muhittelen erilaisia vaihtoehtoja ratkaistakseni yhden ongelmalliseksi muodostuneen nurkkauksen ulkonäköongelman:

- miten päästä eroon banaanilaatikoista, joissa oleilevat lukuisat keskeneräiset tilkkutyöt tarvikkeineen
- entä miten naamioisin rumahkot käsityölehtiä ja lankoja sisältävät muoviset Ikea-laatikot näkymättömiin
- leikkuualustan sijoittaminen huonekalun päälle = otanko käyttööni pähkinäpuisen senkin vai ostanko uusvanhan lipaston, joka EI saa olla lastulevyä. Jos otan senkin leikkausalustaksi, tarvitsen kuitenkin jonkin korvaavan huonekalun tavaroiden säilytykseen ja tv:n alustaksi
- ompelutarvikkeiden sijoittaminen käytännöllisemmin näkösälle = rakennan seinähyllyn tai -hyllyjä, joille voin asetella puiset pikkulaatikostot. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa valmiiksi mittoihin sahatusta puutavarasta.
- suunnitteluseinä = ei aavistustakaan, kuinka voisin toteuttaa tämän!



torstai 10. heinäkuuta 2014

Blogisiivoustauko

Pidän pienen blogisiivoustauon. Sain osan blogirullista uuteen uskoon. Vielä pitäisi muokata muuta aineistoa. Palaan kyllä takaisin, kun saan siivottua täällä.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ideoita, halpoja kankaita ja rönsyileviä siivousprojekteja

Uusia ompeluksia ei ole esittää, kun kaikki aika on mennyt kodinkohennuksen parissa.

Suursiivous jatkuu pikkuhiljaa. Urakointi sopii parhaiten luonteenlaatuuni. Toisinaan tämä ominaisuus kuitenkin saa minut miltei epätoivoiseksi, kun kerralla pitäisi saada valmista, mutta kun aina ei saa. Toisinaan pitää levätä ja uusia sivuprojektejakin syntyy miltei ihan huomaamatta. Niin kävi nytkin. Tekisi mieleni sisustaa ompelunurkkaukseni ihan uuteen uskoon. Tarvitsisin uusia huonekalujakin. Tarpeeksi korkea huonekalu leikkuualustaksi olisi hyvä. Tarvitsen myös seinähyllyjä pikkutavaroille ja jonkinlaisen säilytyskalun skannerilleni. Sovitusseinäkin olisi hyvä. Jne.


Ensi viikolla alkaa Eurokankaan kassikampanja:

"

Täytä itse kassi kankailla!

Täytä kassi kampanjakankailla ITSE niin täyteen kuin haluat ja maksat koko kassista vain 10,-

Voimassa niin kauan kuin kampanjakankaita riittää. KAMPANJA ALKAA 14.7."


Siispä nenä kohti Eurokangasta ensi viikolla. Saa nähdä, löytyykö sieltä mitään tilkkuiluun sopivaa kangasta. Vaikka tässä mainostankin Eurokankaan ale-kampanjaa, teen sen ihan ilman sponsorointia. Ajattelin vain, että halvat kankaat kiinnostavat muitakin kuin minua.








Mattoja ei voi koskaan olla liikaa.

Löysin jälleen yhden hyvän Strömsö-vinkin, jossa neuvotaan, miten voi valmistaa pyöreä matto hulavanteen avulla. Lee Esselströmin neuvot näyttävät ihan toimivilta. Hän käyttää loimilankana joustamatonta lankaa. Tämän hän pingottaa hulavanteen ympärille tiiviisti. Kuteena hän käyttää joustavaa trikoota.

Alussa hän pujottaa kuteen aina neljän loimen yli kerrallaan, jotta keskustasta ei tule paakkuista. Myöhemmin hän pujottaa kuteen kahden loimen yli ja lopulta joka toisen loimen yli. Lointa eikä kudetta ei saa kiristää liikaa, jotta matosta ei tule kuperaa.

Kun matto on halutun kokoinen. kudelma irroitetaan hulavanteesta ja loimilangat solmitaan ja pujotellaan maton sisään purkautumisen estämiseksi.



Voipa olla, että käyn vielä ostamassa hulavanteen ja kalalankaa. Matonkudetta minulla on jo valmiiksi.