Kankaiden valinta tilkkutöihin joko onnistuu tai ei onnistu joko värien tai kuosien suhteen. Sama koskee muitakin käsitöitä. Värisilmää voi kuitenkin kehittää, ellei ole sattunut saamaan syntymälahjana absoluuttista värisilmää. Värioppia voi opiskella. Kuvia voi ihan vain katsoa ja yrittää löytää sen jujun, mikä yhdistää tai erottaa siinä olevat värit (ja muodot). Voi myös miettiä, miten ne vaikuttavat katsojaan yhdessä ja erikseen.
Jos on sattunut nukkumaan koulun kuvaamataidon tunneilla, ei hätä ole tämännäköinen. Värioppia käsitteleviä artikkeleita löytyy kirjoista ja netistä.
Sew mama sew -blogista löysin postauksen kankaiden värisävyjen valinnasta.
(http://www.sewmamasew.com/2014/07/essential-guide-to-modern-quilt-making-series-principles-of-color/ . Tämä pitää tutkia perusteellisesti.
Myös kuosien yhdistämistä ja sommittelua toimivaksi kokonaisuudeksi voi opetella. Mistä päästäänkin sitten ajatukseen, kuinka omistajansa hylkimä rumiluskangas saattaakin näyttää oikeassa ympäristössä suorastaan kauniilta.
Tästä on ollut puhetta mm. Tilkunviilaajan blogissa ja muuallakin olen löytänyt mainintoja tästä. Pisimmälle tämän ajatuksen ovat vieneet tilkkuilijat osallistumalla Ugly Fabric -kaltaisiin haasteisiin (http://inthebaguglyfabricquiltchallenge.blogspot.fi/ ). Mutta ei tästä nyt tämän enempää. Keittiö pitäisi siistiä ja sämpylätkin ovat loppuneet. Saa nähdä, haluanko kuitenkaan ruveta leipomaan tässä helteessä.
Työpöytäni ilman ompelutarvikkeita.
Valmistin työpöydän puutavaraliikkeessä mittoihin sahatusta tammisesta työtasosta.
Valmistin työpöydän puutavaraliikkeessä mittoihin sahatusta tammisesta työtasosta.
Hioin, petsasin ja vahasin pöytätason ennen valmiiden jalkojen ruuvaamista paikoilleen.
Ompelu- ja työnurkkauksen sisustamissuunnitelmat eivät edisty vieläkään toiminnan tasolla, sillä en halua tehdä hutihankintoja. Kunhan muhittelen erilaisia vaihtoehtoja ratkaistakseni yhden ongelmalliseksi muodostuneen nurkkauksen ulkonäköongelman:
- miten päästä eroon banaanilaatikoista, joissa oleilevat lukuisat keskeneräiset tilkkutyöt tarvikkeineen
- entä miten naamioisin rumahkot käsityölehtiä ja lankoja sisältävät muoviset Ikea-laatikot näkymättömiin
- leikkuualustan sijoittaminen huonekalun päälle = otanko käyttööni pähkinäpuisen senkin vai ostanko uusvanhan lipaston, joka EI saa olla lastulevyä. Jos otan senkin leikkausalustaksi, tarvitsen kuitenkin jonkin korvaavan huonekalun tavaroiden säilytykseen ja tv:n alustaksi
- ompelutarvikkeiden sijoittaminen käytännöllisemmin näkösälle = rakennan seinähyllyn tai -hyllyjä, joille voin asetella puiset pikkulaatikostot. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa valmiiksi mittoihin sahatusta puutavarasta.
- suunnitteluseinä = ei aavistustakaan, kuinka voisin toteuttaa tämän!
Värioppia on tilkkuilijan hyvä tuntea, mutta asia ei ole niin ykinkertainen. Värien tulee sopia aiottuun käyttötarkoitukseen. Lapsen peittoon sopivat paremmin helmpeät värit, kuin paksut murretut värit. Peitossa pitää myös olla valoisuuseroja, jotta tilkkutyön malli pääsee oikeuksiinsa. Jos tilkkutyön tekee kankaista, joissa itse kankaassa on jo suuria valoisuuseroja voi lopputuloksena olla tasapaksu tai sotkuinen ja rauhaton työ, jota ei pelasta väriopin osaaminen. Tilkkutöissä voi käyttää hyvinkin erikoisia väriyhdistelmiä ja jotkut kummallisen väriset kankaat toimivat hienosti pieninä paloina, mutta eivät suurina paloina.
VastaaPoistaKvilttaaja, tuo kaikki kirjoittamasi pitää täysin paikkansa. Värioppi on paljon muutakin kuin vastavärien tuntemista. Se on melkoisen laaja käsite. Tosin aika pitkälle pääsee sillä vanhalla tilkkuilijoiden nyrkkisäännöllä, että kaikissa tilkkutöissä olisi hyvä olla kolmenlaisia kankaita: vaaleita, keskiväriä ja jotakin hieman tummempaa. Tuokin, mitä kirjoitit tasapaksusta ja sotkuisesta lopputuloksesta, pitää paikkansa.Toisinaan tämä tuntuu unohtuvan tilkkuilijoilta, ja tuloksena on tosiaankin jotakin aika tylsää. Mielestäni ei pitäisikään pelätä yksiväristen kankaiden käyttämistä modernien tilkkutöiden tapaan.
PoistaOlen muuten huomannut omassa tilkkuiluharrastuksessani, että valokuvaamisesta ja kaikesta muusta kuvataiteiden tuntemisesta on paljon apua valitessani kankaita ja suunnitellessani tilkkutyötä. Kuvataiteiden mukana on tullut paljon hyödyllistä teoriatietoa, jota suruttomasti hyödynnän poikkitieteellisesti myös tilkkuiluun.
Värien valitsemisesta kirjoitetaan myös Sew mama sew -blogiin linkittämässäni jutussa, jonka olin omaa blogikirjoitustani kirjoittaessani nopeasti selannut, mutta erinomaiseksi havainnut. Halusinkin sen jakaa myös muille blogini lukijoille.
Illalla luin jutun tarkemmin ja huomasin törmänneeni varsinaiseen aarteeseen, sillä se pohjautuu vasta julkaistuun " Essential Guide to Modern Quilt Making" -kirjaan.
Ja lisää samaan kirjaan perustuvia juttuja on luvassa Sew mama sew -blogissa. Aion seurata juttusarjaa tarkasti. Tosin kirjankin voisin hankkia, vaikka olen jo moneen kertaan päättänyt, etten enää hanki yhtään uutta tilkkutyökirjaa tai -lehteä, koska kaikki on kuitenkin netissä.