Nallekarkkeja 116 cm x 142 cm
Tilkut ompelin kaiteletekniikalla yhteen joskus 2000-luvun alkupuolella.
Tikkasin käsin ompelujälkiä (stich-in-the-dich) pitkin.
Nurjalla puolelle kirjailin nimikirjaimeni ja valmistumisvuoden,
aloitusvuotta en kehdannut laittaa, kun siitä on niin kauan.
Kyllästyin kuuntelemaan läppärini viallisen tuulettimen hurinaa ja kiikutin läppärin korjattavaksi. Tuomiona oli olla kaksi viikkoa ilman omaa konetta uutta varaosaa odotellessa. Nyt olen poikani koneella, kun ei ole omaa käytössä. Bloggaaminen on vähän vaikeaa, kun ei ole omaa konetta hallinoitavana, mutta teen silti parhaani.
Läppärittömyys vapautti minut touhuamaan kaikenlaista, kuten katsomaan televisiota, siivoamaan, lukemaan kirjoja ja järjestelemään (ja silppuamaan) paperiarkistojani. Kaivoinpa ompelukoneenkin esille pitkästä aikaa tarkoituksenani surauttaa kaikki korjausta kaipaavat vaatekappaleet. Kone ei kuitenkaan suostunut väläyttämäänkään valoja, ei vähän eikä paljon. Olin jo aikeissa viedä ompelukoneen merkkiliikkeeseen korjattavaksi, kun seuraavana päivänä sain päähäni tökätä ompelukoneen pistoke toiseen pistokkeeseen. Ja kas! Kone pärähti eloon. Siirsin pistokkeen takaisin ensimmäiseen pistokkeeseen, ja kone toimi yhä.Mitäpä muutakaan oikeastaan voisi odottaa sellaiselta hienohelmalta, joka on saanut nimekseen Bernina Aurora.
Ai, että minä tykkään, kun on edes yksi toimiva kone. Hurautin viime vappuna käsin tikkaamani nallekarkkipeiton reunakaitaleet etupuolelta ja viimeistelin ompeluksen nurjalta puolelta käsin tikkaamalla. Puumerkkinikin kirjailin valkoisella kirjailulangalla. Peiton kuvasin sisällä, kun en viitsinyt lähteä ulos sen kanssa.
Peitto on ollut todella kauan keskeneräinen. Tilkut ovat peräisin 2000-luvun alkupuolella lapseni päiväkodin tai alakoulun tekemästäni arpajaispeiton leikkuujätteitä.Puolittain leikilläni lupasin peiton esikoiseni koiralle sitten, kun esikoinen sellaisen hankkii.
Vihdoinkin yksi UFO kääntyi FO:ksi. Vielä olisi melkoinen kasa keskeneräisiä odottamassa valmiiksi pääsyä.
Hei taas. Lisäsin nyt blogisi blogilistaani. Saat blogillesi näkyvyyttä, kun päivität usei. Minullakin on Bernina Aurora. Ihana kone. Omani on koko ajan pöydällä hupun alla. Hupun kokosin tikkausharjoiutustilkuista. Kone on hupun alla hyvässä suojassa.
VastaaPoistaKun ompelukone on koko ajan näkyvissä, sillä tulee ommeltua enemmän. Koneeni saa olla nyt työpöydälläni näkyvissä.
PoistaPyrin suhtautumaan bloggaamiseen rauhallisesti. Julkaisen tekstejä vain, kun minulla on jotakin sanomista. Aikaisemmassa blogissani olin aluksi hyvinkin innokas julkaisija, nyt julkaisutahti on hiipunut. Kaiken lisäksi läppärini on yhä huollossa ja olen lainakoneen varassa. Jostakin syystä se ei onnistu tällä hetkellä lapseni koneelta käsin eikä hän ole kotona voidakseni kysyä häneltä neuvoa. Niinpä sitten olen bloggaamatta, ellen keksi keinoa, jolla kierrän koneen turvatoimet.
Perun sanani lapsen turvatoimien osalta. Kyseessä on omat turvatoimeni, joita en pysty muuttamaan lapseni koneelta käsin. Pääsin kuitenkin bloggausasentoon. :)
Poista