Ei tilanne ole ihan niin paha kuin voisi näyttää

No niin, hirmuinen käsityökankaiden järjestelyurakka on vihdoinkin valmis. Kankaat ovat kauniisti laatikoissaan silitettyinä ja viikattuina, ja laatikot ovat jokseenkin oikeilla paikoillaan. Oikeastaan tämä järjestely olisi pitänyt tehdä parikymmentä vuotta sitten, niin olisin päässyt vähemmällä vaivalla, mutta parempi myöhään ja niin pois päin.

Pikkusiskoni mukaan ihmiset kuulemma  päättävät ensin, mitä he haluavat tehdä. Vasta sen jälkeen he menevät kangas- tai lankakauppaan ja ostavat tarvitsemansa. Minun periaatteenani puolestaan on ollut ostella kaikenlaista kivaa ja tehdä edullisia kangaslöytöjä. Vasta ostamisen jälkeen olen ruvennut ihan tosissani miettimään, mitä haluaisin tehdä kankaasta. Usein olen keksinytkin niin monta käyttötarjoitusta, että minulle on tullut valinnan vaikeuksia. Jotkut kankaat olen ostanut vakain aikoimuksin ommella valmista sitten, kun ehdin.

Noh, nyt sitä kaikkea kivaa on laatikko- ja metrikaupalla, silitettynä, järjestettynä tarkoitusperiensä mukaan. Sain sovitettua kankaat entistä pienempään tilaan ihan vain silittämällä ja viikkaamalla  ne. Niinpä minulla on nyt yksi leveä kaapillinen vaatekankaita, kapea kaapillinen tilkkukankaita ja yksi laatikkopino keskeneräisiä tilkkuprojekteja ja kangastilkkuja, joille kyllä keksin käyttötarkoituksia, kunhan ensin hieman mietin. Myös keskeneräisiä vaatteita on pari laatikollista.

Aikaisemmasta lankojen ja käsityölehtien järjestelyprojektista ei jäänyt yhtään tyhjää Ikea-laatikkoa, vaikka mielestäni ostin niitä riittävästi viime kesänä. En kuitenkaan halunnut tuhlata hetkeäkään kallisarvoista kankaiden lajitteluaikaa ravaamalla Ikeaan ja takaisin. Niinpä minun piti keksiä jotakin muuta säilytykseen sopivaa. Käytin sitä, mitä oli helposti saatavilla: pahvisia hedelmälaatikoita.

Kieltämättä pahvilaatikot ovat vielä rumempia kuin muovilaatikot, mutta niiden etuna on tosiaankin saatavuus. Pahvilaatikoista ei myöskään näe yhtä helposti laatikoiden sisältöä kuin muovilaatikoista. Voin kuitenkin ostaa muovilaatikoita myöhemmin, kun tulee muutakin asiaa Ikeaan. Tosin salaa toivon, että joskus olen käyttänyt kaikki nykyiset kangas- ja lankavarastoni enkä enää tarvitse niin monta säilytyslaatikkoa. Siinä tapauksessa pahvilaatikoista on helpompi päästä eroon kuin muovilaatikosta. Vähän kuitenkin epäilen, että innostun taas täyttelemään varastojani sitä mukaa, kun saan entisiä kankaita käytettyä, ellen pidä varaani


Tilkkutyökankaiden lisäksi minulla on mm.

Juhlakankaita: silkkiä, pitsiä, kiiltäviä pintoja, hieman hillitympääkin. 
Muovikassissa on valkoinen juhlasilkki turvassa nuhraantumiselta. 
Lupaan vaihtaa kääreen silkkiystävällisempään malliin.

Asiallisia kankaita: villaa, puuvillaa, pellavaa, silkkiä, sekoitekankaita

Kesällä innostun ostelemaan värejä, joita en yleensä käytä. Tässä laatikossa on aika monta kangasta, joista olen jälkeenpäin miettinyt, mitähän päässäni on oikein liikkunut, kun tuonkin ostin. 

Kesäkretonkeja - enimmäkseen puuvillaa. 

Erityisen cacual-casualeja. Tässä laatikossa on aika monta kangasta, joista olen jälkeenpäin miettinyt, mitähän päässäni on oikein liikkunut, kun tuonkin ostin. 

Villakankaita, villasekoitekankaita ja yksi fleece

Talvea varten

Trikookankaita, collegekankaita

Löysin myös muutamia muunlaisia aarteita:

Grafiikanlehdet odottavat yhä kehystämistä.

Toinen lapsistani on alle kouluikäisenä harjoitellut suoraa viivaa 

kuusikulmiomallineeseeni.