Joskus jumittaa. Silloin otetaan sijaistoiminnot käyttöön.

Ensin tarvittiin lattiatilaa muuhun elämiseen. Niinpä kääräisin jälleen tilkut maton päältä. Sitten jumitin muuten vaan. JKun olisi ollut ompelun aika, olikin hiki, väsytti, nälätti, piti tehdä ruokaa, tiskata ja mitä kaikkia näitä onkaan.

Kun jumittaa, keksitään jotakin muuta tekemistä, 

ruvetaan vaikkapa ompelemaan päämäärättömästi. 

Tässä osa ompelemistani tilkkupinnoista. 

Luin jostakin, että jos tilkkutyöt eivät luista, vireeseen pääsee ompelemalla ihan mitä tahansa, kankaita vaan yhteen ilman suunnitelmia (The Quilting Edge). Kaivoin sinisävyiset jämäpalat ja suikaloin kankaita ja sitten ompelin. Ensiksi tein erilevyisiä kaitaleita ja kun kaitaleiden ompelu ei maistunut, rupesin ompelemaan epämääräisen kokoisia ja näköisiä yhteen crazy quilting -menetelmällä. Sain muutamia tilkkupintoja kasaan ja mieleni tyyneksi.

Piti ommella useita crazy-pintoja päästäkseni jälleen tilkkupeitto-tunnelmaan. Harmitti. kun reunat levisivät muodottomiksi. Sitten muistin eilen Bonnie Hunterin jämäpalavinkit Qult Show'ssa (hänen Quiltville-blogistaan pääsee katsomaan jakson ilmaiseksi). Hän käyttää puhelinluettelon sivuja tilkkutöissä (paper piecing). En vielä ole ehtinyt heittää puhelinluetteloa paperinkeräykseen - siitä saan materiaalia pitkiksi ajoiksi.

Hunter jakoi muitakin hauskoja tilkunhallintavinkkejä. Hän esimerkiksi leikkelee tilkkutöiden jämäpalat valmiiksi erilevyisiksi suikaleiksi, jotka hän lajittelee koon ja värin mukaan. Hän myös ompelee valmiita tilkkuja (four-patch, nine-patch, kolmioita yhteen jne.) Yhdestä toisesta blogista (The Quilting Edge) muistan puolestaan, kuinka hänen suikaleblokkinsa saivat alkunsa hänen tavastaan ommella jämäpaloja tilkkupinnoiksi. Jos ompelisin tästä lähtien jämäpalani valmiiksi tilkkupinnoiksi, niitä olisi helpompi käsitellä kuin epämääräisiä tilkkukasoja.

Blogeissa on pohdittu myös kolmioiden ompelutekniikkaa. Olen löytänyt monta englanninkielistä blogitekstiä, joissa on ollut hyviä neuvoja, miten ommellaan siistejä kolmiorivejä. Yhdessäkin oli laskutoimitukset neliöjuuri-merkkeineen ( ) kaikkineen. Sen klikkasin äkkiä pois. En vaan jaksa niin tieteellisen tarkkaa työtä harrastuksen parissa. Tunteella mennään ja tartutaan sitten ratkojaan tarvittaessa.

Tässä muutamia omia huomioitani Ikea-tilkkuja timanttiriveiksi ommellessani.

• Kolmoita on vaikea ommella perinteisesti vaakasuoriin riveihin kohdistamisongelman vuoksi. 
• Kolmoita helpompi ommella, kun niistä ompelee ensin timantteja (vinoneliöitä).
• Timanttien yhdistäminen riveiksi vinottain (diagonaalisesti) mahdollistaa kohdistamisongelman ratkaisun.
• Silittäessä pitää pitää huoli, että saumanvarat silitetään riveittäin vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle puolelle. Ohuita kankaita ommellessa pitää muistaa myös vanha sääntö silittää saumanvarat aina tumman tilkun puolelle.

Valoa tunnelin päässä - Crazy Mom vakuuttaa, että tilkkutyöt voi tikata siististi ihan kotikoneellakin. Tikkaamiseen ei tarvitse hankkia kallista pitkäkätistä. (Kävin jo Berniinan jäleenmyyjällä kysymässä, paljonko maksaisi tikkausalusta kelkkoineen kaikkineen ja hän lupasi soittaa minulle sitten kun saa hinnan selville. Vielä ei ole kuulunut mitään, vaikka tästä on yli viikko aikaa. Sainpahan kuitenkin vaihdettua puolat sopivankokoisiin.) Crazy Momin Machine Quilting 101 -sarja on edennyt kerrosten kiinnittämiseen  hakaneuloilla kivaksi tikkutyökakuksi. (Enää en haaveile suikuteltavasta liimasta, jota jotkut amerikkalaiset tilkkuilijat hehkuttavat. Pysyn hakaneuloissa. Nih.)

Tänään sain leikattua välitilkut ja reunatilkut lahjapeittoon. Ompelen nyt blokkeja ja kaitaleita yhteen. Vähitellen.